Urheilukuvausta opiskelemassa

Minulla on muutamia tuki pilareita, minkä pohjalle perusta kuvaamistani. Yksi näistä suurista pilareita on koulutus. Tavoitteena kehittää omaa osaamista kokoajan paremmaksi ja sitä kautta erottua hyvällä teknisellä tekemisellä eduksi. Kun tekniset perusasiat ovat hyvin hallussa voidaan oppimista viedä vielä pienempiin ja spesifitsisempiin osa-alueisiin.  Loppu vuodesta kävin Helsingissä kuuntelemassa miten kehittäisin studiovalaisua, henkilöohjausta. Tällä kertaa agendana oli urheilukuvaus. Vesa Koivunen on valokuvaaja, joka on erikoistunut urheilun kuvaamiseen. Koivunen toimi usean vuoden ajan Iltalehdessä kuvapäällikkönä, jonka jälkeen on jatkanut uraansa freelancerina. Koivunen on kiertänyt vuosien ajan eri urheilutapahtumia. Pitkälle listalle mahtuu olympialaisia, MM-kisoja ja EM-kisoja. Olen Vesan tavannut muutamia kertoja jäähallissa, kun olemme olleet kuvaamassa samoja otteluita. Nyt alkuvuodesta hänelle kalenteriin järjestyi muutama vapaa viikonloppu ja hän päätti järjestää muutaman valokuvauksen peruskurssin sekä jatkokurssin. Tammikuussa loppu puolella lähdettiin eräs sunnuntai aamu aikaisin ajelemaan kohti Espoota. Valokuvauksen jatkokurssi kutsui. Lähdetään katsomaan mitä miehellä on sanottavaa, josko sieltä jotain vaikka matkaan tarttuisi.

No tarttuihan sieltä. Kurssilla tuli tutustuttua paljon uusiin kuvajakolekoihin. Nämä kontaktit ovat mielestäni tällä alalla todella tärkeitä. Jos esimerkiksi sairastut etkä mitenkään pysty hoitamaan sovittua kuvausta. Sinulla on aivan loistavia kuvaajia tuttuina, jolle voit soittaa, että pystytkö paikkaamaan. Näet ja kuulet myös, että mitä kukakin touhuaa ja kestät alan kehityksessä paljon paremmin mukana sekä niistä löytyvät yleensä ne parhaat perseelle potkijat sekä selkään taputtajat.  Suosittelen kyllä muille kuvaajille, kursseilla käymistä ihan jo tuostakin syystä. Tarttui sieltä myös asiaa paljon muistiin panoihin ja ehkä jotain niistä on myös jo sisäistetty. Vesa on reissannut ja reissaa töiden puoleen paljon. Lomamatkalle tavaroiden pakkaaminen ja työreissuille lähtö eroavat aika paljon toisistaan, miten esimerkiksi kaikki tarvittava saadaan lentokoneeseen mukaan. Näitä vinkkejä ei oikeastaan kuule kuin muilta kokeneemmilta kuvaajilta. Siinä kohtaa kun kutsu tulee lähteä johonkin toiselle puolelle palloa kuvaamaan jotain, on paljon mukavampaa, että pakkaus sekä lähtöselvitysasiat ovat selkeitä kuin ruveta niitä siinä kiireessä selvittämään. Puhuimme myös paljon kuvaajien ja asiakkaiden sopimusteknisistä asioita, joista tietoa on jo internetistä aika vaikea kaivaa. Loppuhuipennuksena oli suuri kuvien kritiikki osio. Olin mielestäni laittanut muutamia ihan hyviä ruutuja sinne tarjolle, mutta niin vaan niistäkin paljastui paljon asioita mitä voisi vielä kehittää. Pieniä asioita kuten järjestysmies näkyy epäterävänä takana. Jos olisi ottanut askeleen oikealle tai vasemmalla tausta olisi paljon hillitymmän ja hallitun näköinen. Urheilukuvauksessa halutaan näyttää toimintaa. Suurin ahaa elämys koettiin siinä kohtaa kun kylmän tylysti todettiin, että et osaa rajata. Kuvassa aivan liikaa tyhjää tilaa, missä ei tapahdu mitään. Nyt siihen kun on kiinnittänyt huomiota huomasin, että saa toiminnan näkymään kuvissa paljon paremmin ja kuvat ovat paljon eläväisempiä. Suuret asiat eivät olleet siis pielessä, vaan haettiin juuri pienillä nyansseilla, miten saataisiin kuvista vieläkin parempia. Todella arvokasta, että joku sen päin näköä sanoo ilmekään värähtämättä. Tätä juuri kurssilta odotin.

Jos tyytyy vain siihen mitä tällä hetkellä osaa. Kaverit taputtelevat selkään, että vitsi miten upeita kuvia. Kehitys päättyy siihen. Jonkun pitää vain sanoa asiat välillä suoraan, jotta sieltä kuplastaan herää ja alkaa taas nöyrästi tehdä töitä.

Kurssilla taisin ottaa tasan yhden kuvan. Kertonee kurssista paljon, kun ollut korvat niin auki, että ei ole ehtinyt edes paria kuvaa tänne blogiin ottamaan kuvitukseksi. Kuvan kuvasin itselle muistilapuksi. Kuvassa oli dia, jonka tarkoituksena oli havainnollistaa, että nämä asiat pitäisi osata unissaankin, sen jälkeen voi alkaa miettiä muita asioita kuvaan. Kuten varmaan tuossa tekstissä olen monesti todennut tunne välineesi ja opettele käyttämään niitä niin automaattisesti, että itse teknistä puolta ei tarvitse pätkääkään ajatella vaan voit keskittyä kuvatessa siihen kaikkeen muuhun oli se sitten henkilön ohjaamista kuvassa tai kohteen seuraamista jne.

Menu